Terveys ja lisääntyminen
a) PEVISA: Jalostukseen käytettäville yksilöille on lonkkakuvaus pakollinen. Tulos ei vaikuta rekisteröintiin.

b) Fyysinen suorituskyky
Landseer on voimakas, keskikokoa selvästi suurempi rotu, jonka tulee olla terverakenteinen kyetäkseen liikkumaan ja uimaan normaalisti.

c) Perinnölliset sairaudet ja viat
- Lonkkaniveldysplasian osalta yhdistyksen suositus on raja-arvo C. Mikäli C-lonkkaista koiraa käytetään jalostukseen on sille käytettävä A–B -lonkkaista partneria.
- Rodussa esiintyy kyynärnivelien kasvuhäiriövikaa, ja tällä hetkellä suositellaankin kyynärnivelien kuvausta lonkkakuvauksen yhteydessä. Kyynärnivelten osalta yhdistyksen suositus on raja-arvo 1-1. Käytettäessä 1-kyynärpäistä koiraa jalostukseen, toisen osapuolen on oltava terve. Koiraa jolla on todettu vaikeampiasteinen kyynärnivelen kasvuhäiriö, ei suositella jalostukseen, mutta rotuyhdistys ei aseta niiden käytölle rajoituksia. Liite 3.
- Verihiutaleiden toimintahäiriöstä johtuva verenvuototauti, jolle ei vielä ole diagnosoitu nimeä. Liite 4.
- HC eli harmaakaihi
- Entropium, ektropium (silmäluomien sisään- tai ulospäinkääntyminen)

Luonne
- Landseerin tulee olla luonteeltaan avoin, miellyttämisenhaluinen, ihmisystävällinen, ei varautunut. Rotu saattaa kuitenkin olla hyvinkin dominoiva, ja koiralaumassa ottaa helposti johtajan paikan.Sillä ei ole välttämättä vahtikoiran taipumuksia, mutta se saattaa osoittaa puolustushalukkuutta omasta perheestään. Siitokseen tulee käyttää vain varmaluonteisia koiria.
- Arkuutta ja jopa vihaisuutta ilmenee jonkin verran, tällaiset on ehdottomasti karsittava pois jalostuksesta.
- Vesityöskentelyä rakastava rotu, joka on koulutettavissa vesipelastustehtäviin
- Rotu soveltuu hyvin koulutettaviksi muihinkin harrastusmuotoihin, kuten eri palveluskoirakoelajeihin ja tottelevaisuuskokeisiin.

Rotumääritelmän kuvaus luonteesta

Rotumääritelmä ei lainkaan mainitse luonnetta, mutta koska kyseessä on suurikokoinen rotu, jota on käytetty niin seurakoirana kuin työkoiranakin kalastajien apuna, haluamme ymmärtää että koiran tulee olla luonteeltaan varmahermoinen, ystävällinen ja koulutettavissa oleva.

Käyttöominaisuudet
a) Seura-ja perhekoira
b) Landseer on suurikokoinen rotu, joten se tarvitsee runsaan liikunnan lisäksi kunnollisen peruskoulutuksen. Landseer on oppivainen rotu, jonka kanssa voi harrastaa vesipelastusta, PK-koetoimintaa, tottelevaisuuskoulutusta ja jopa agilityä, joskin suuri koko asettaa rajoituksia etenkin agilityharrastukseen.

Ulkomuoto
a) Rotumääritelmä: FCI:n 24.8.1960 hyväksymä. Käännös SKL–FKK:n hyväksymä 3.5.1990. Mannermainen rotu; Liite 7

Jalostuksen painopiste
Tavoitteena rodunomainen, luonteeltaan avoin ja ystävällinen koira, joka on vapaa perinnöllisistä vioista.

Ulkomuodolliset painopisteet
a) rotutyyppi, ääriviivat oltava rodunomaiset
b) rakenne (ks. 3.2)
c) väritys
Landseer on valkoinen koira mustin merkein
- valkoisessa värissä esiintyviä "nokipilkkuja" saatava vähennettyä
- musta väri mustemmaksi (esiintyy mattaa mustaa, sekä ruskehtavan mustaa)
- kirsu-ja huulipigmentit tulisivat olla parempia

Rakenteelliset painopisteet
Seuraavia virheitä esiintyy yleisesti:
- matalaraajaisuus
- päät: väärät mittasuhteet, kapeat, suipot kuono-osat, pyöreät kallot, vaaleat silmät
- etuosat: puutteelliset eturaajojen kulmaukset, puutteelliset rintakehät, löysät etuliikkeet, eturaajat ulospäin taipuneita (ns.ranskalaisittain)
- korkeat hännät
- luisut lantiot
- heikot raajaluustot
- puutteelliset / liialliset takaraajojen kulmaukset
- pitkät rungot / lyhyet rungot
- hampaat: pienet hampaat, hammaspuutokset, vinot purennat

Jalostusmateriaali
Jalostukseen käytetään vuosittain n. 25 narttua ja n. 17 urosta. Tavoitteena on, että kaikki yhdistelmät ovat jalostustoimikunnan käsittelemiä. Jalostukseen käytettyjen urosten ja narttujen lukumäärät 1994 – 1999: Liite 2.

Jalostukseen liittyvät muut suositukset ja ohjeet

Ulkomuoto
Landseerilta ei vaadita koepalkintoa muotovalion arvon saavuttamiseen. Myöskään ulkomuotoa koskevia erityismääräyksiä rekisteröinnille ei ole. Rotuyhdistyksen suositusperiaatteet ovat, että jalostukseen käytettävän uroksen / nartun tulee olla palkittu vähintään kahdella laatuarvostelun ensimmäisellä palkinnolla eri tuomareilta, joista vähintään toinen on saatu yli 15 kk:n iässä. Molemmille kelpaa näyttelytulosten tilalle myös hyväksytty jalostustarkastus.

Luonne
Landseerilta ei vaadita luonnetestitulosta valionarvon myöntämiselle. Rotuyhdistys edellyttää, että jalostukseen käytettävät koirat ovat hyväluonteisia.

Käyttöominaisuudet
Landseerien rodunomainen käyttökoe on vesipelastuskoe eli VEPE

Terveyttä ja lisääntymistä koskevat määräykset ja ohjeet
- Siitosnartun alaikäraja siitokseen käytettäessä on 2 (kaksi) vuotta, vastaavasti siitoskäyttöä tulee harkita sen täytettyä 7 (seitsemän) vuotta. Uroksen alaikäraja siitokseen käytettäessä on 18 kk
- Nartun penikointiväli: Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeen mukaan nartun penikoimisväli täytyy olla vähintään 10 kk
Muita suosituksia ja ohjeita:
- Verenvuototaudin kantajien, niiden sisaruksien sekä jälkeläisten käyttämistä jalostukseen ei suositella ennen kuin on mahdollista DNA-testeillä poissulkea mahdollinen kantajuus.
- Harmaakaihiin (HC) sairastuneiden sukulaisille suositellaan silmäpeilausta ennen jalostukseen käyttöä, sekä seurannan vuoksi jatkossa kahden vuoden välein. HC-sairaita ei suositella käytettäväksi jalostukseen.
- Lonkkakuvauspakko (PEVISA). Yhdistyksen suositus on ettei C-lonkkaista huonompaa koiraa käytetä jalostukseen ja että C-lonkkaiselle käytetään A-tai B-lonkkaista partneria.
- Kyynärnivelkuvausta suositellaan, ja jos kuvaustulos on huonompi kuin 1-1, niin koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen.1-1 kyynärpäiselle suositellaan käytettäväksi tervettä partneria
- Nartun omistajan tulee olla yhdistyksen jäsen

Kasvattajaa, koiran kauppaa, maahantuontia yms. koskevat määräykset ja ohjeet
Kasvattajalta edellytetään Suomen Kennelliiton määräyksien ja ohjeiden noudattamista.

Toimeenpano-ohjelmat
Tavoitteena on jalostusvalinnoilla vahvistaa rotumääritelmän mukaisia piirteitä ja pitää jalostuspohja mahdollisimman laajana. Tavoitteena on myös lisätä oikeantyyppisten koirien osuutta suomalaisessa kannassa, pyritään rotumääritelmän mukaiseen ulkomuotoon.

Tavoitteet pyritään saavuttamaan hankkimalla mahdollisimman paljon tietoa rodun yksilöistä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Tietoa kerätään näyttely- ja koetulosten lisäksi jälkeläisistä, terveydestä, luonteista jne. Jalostustoimikunta tiedottaa toiminnastaan jäsenlehdessä ja pyrkii jakamaan informatiivista tietoa.

Yhdistys pyrkii saamaan jalostustarkastukset alulle vuonna 2000.

Tavoiteohjelman muutostarpeet
Pyritään pitämään tavoiteohjelma ajan tasalla tarkistamalla se säännöllisin väliajoin.